Norrbottenslitteratur

Kirjoja meänkielelä - ammattikirjalisuus

Kaunokirjalisuus täysile | Lapsuuen ja nuoruuen kirjoja | Ammattikirjalisuus

Aidanpää, Elis Pohjan perän tähten alla Karhuniemi: E. Aidanpää, 2004 64 sivua ”Kirja oon suuriimassa osassa ihmisistä Kaalasvuoman kylissä, jokka levittäytyvät Kaihnuun väylän pohjoispuolta pitkin. Net oon jälkiläisiä suomea puhuville uusrakentajille, jokka yhessä saamelaisitten kansa oon asettunheet asuhmaan Ruottin pohjoisiimphiin oshiin. Net eri suomalaiset murtheet, joitako puhuthaan Pohjoisruottissa, oon nimitetty meänkieleksi (meän kieli), jotako nykysin saapii käyttää koulutuskielenä ja paperilla kansa hallintokielenä. Kirjailia, joka suurissa määrin oon käyttäny nauhotuksia, ja haastatteluja, pysyttellee suomen kielen murrejakhoon. Se kirjottaa Kaalasvuomalaisitten omala murtheela. Sillä oon vissiä piirtheitä Jällivaaransuomesta mutta muistuttaa enniiten jukkasjärvensuomea. Paitti ette kirja oon innostuksesta murretutkinthoon, se oon kansa innostuttava kansanelämän kuvvaamisheen. Lennart Pettersson, fil tohturi suomenkielessä, esipuhheessa kirhjaan

Kenttä, Matti ja Pohjanen, Bengt Meänkielen kramatiikki Kaamos, 1996 ISBN 01-87410-19-2 160 sivua Matti Kenttä ja Bengt Pohjanen oon yhistänheet kramatiikin meänkielele. Kirja alkaa lyhykäiselä taappäinkattomisella kielikysymyksheen ja yhistelmälä niitä meänkielen eri varianttia joitako oon Tornionlaaksossa. Meänkieli oon uusi kirjakielenä ja variantit kirjottamisessa oon olheet monet ja sen takia kirjailiat tykkäävät ette oon ollu tarve perustavista säänöistä.

Meänkielen sanakirja = Tornedalsfinsk ordbok Toimitustyö/redigering: Matti Kenttä & Erling Wande Kaamos, 1992 ISBN 91-87410-09-5 240 sivua Sanakirja sisältää suunile 10000 sannaa ja se oon monena vuena tehty Erling Wandelta ja Matti Kentältä sanankokoamisella tekstistä, nauhotetusta materiaalista, ja interjyyvamisella. Sanakirja oon jaaettu kahtheen osasthoon. Siinä oon osasto missä oon sanoja meänkielelä - suomenkielelä - ruottinkielelä ja yks osasto missä oon sanoja ruottin kielelä - meänkielelä. Uusi revideerattu painos oon työn alla.

Meän kieltä. Kirjotuksia Toornionlaakson kielelä Toimittajat Matti Kenttä, Albert Pekkari Tornedalica; 43, 1986 ISBN 91-7538-076-5 267 sivua Matti Kenttä ja Albert Pekkari oon toimittajat kirhjaan joka sisältää lyhykäisiä ja useasti humoristisiä kertomuksia kirjotettu meänkielelä 26 eri kirjailioilta. Matti Kenttä antaa alussa neuoja kunka meänkielelä kirjotethaan. Kertomukset oon helpot lukea ja kuvvaavat eri aikakausia ja taphauksia Tornionlaaksossa. Kirja sisältää paitti vastakirjotettua materiaalia vanheempia kertomuksia ja oon sillä se kulttuurihistorialisesti mielenkiintonen.

Lampinen, Lars ja Winsa, Birger Meänmaan taikoja = Tornedalens spådomar Meänkielen förlaaki, 2007 ISBN: 978-91-976706-6-1 95 sidor Meänmaan taikoja selittää siittä ette kunka sitä oppii käsittämhään, pouaahmaan ja ennustamhaan tulevia ilmoja, jahti- elikkä kalastussaahliita, marjoitten, heinän elikkä viljan saantia ja muuta jollako oon arvoa. Kirja kuvvaa suunile 250 eri yhtheyttä luonossa jokka ihmiset itte oon analyseeranheet sinnikhään tutkimisen kautta luonon eri vaiheista. Met saatama nykyhnään hyvin käsittää ette tornionlaaksolainen, eri pilvitten muotoista, jo kauon aikaa sitten saatto ennustaa jos se hetin pitä sattaa vettä elikkä lunta – tieto jonka monet meteoroloogit kauon jälkhiin oon ottanheet itheensä. Mutta se vaatii paljon kehitettyjä luonontaitoja ette nähjä yhtheyen hauen maksan koon ja färin kansa verrattuna tulevan kesän ilmaa, elikkä mikkä faktorit vaikuttavat tulevia jahti- elikkä kalastussaahliita. Vielä hankalampi se oon ette jo ennen joulua ennustaa minkälainen tulevan vuen sato tullee olheen. Vielä tänäki päivänä monet oon eppäileviä tähhään ihmisen omhaan luontoviishautheen. Mutta justhiin näihiin taithoin sitä saattaa pästää tutustumhaan jos sitä ottaa itheensä sen tion joka oon koottu tähhään kirhjaan. Issoin osa tästä kirjasta ei ole koskhaan ennen julkastu, mutta oon vain ollu niinku kielisennä muistotietona joka viethiin sukupolvesta sukupolhveen.

Lampinen, Lars ja Winsa, Birger Tornedalens ordspråk = Meänmaan sanaparsia Meänkielen förlaaki, 2007 ISBN: 978-91-976706-2-3 114 sivua Lampinen ja Winsa oon koohneet suunile 450 sanapartta ja sanontaa Pohjoiskalotilta ja Tornionlaaksosta. Kaikki sanaparret oon alunperin meänkielelä ja käänetty ruottiksi. Sanaparsila sitä saatta jakkaa kokemuksia, tietoa ja viishautta. Ja aijan olhoon sitä oppii net ulkomuistoa ja net alkavat toihmiin tieviittoina tietyissä tilantheissa kunka sitä pittää käyttäintyä. Välistä sitä huomaa sanaparren merkityksen vasta tehtyn erehtymisen jälkhiin, mutta välistä sitä löytää sen oikean, kaitasen ja kiekkaavan tien tämän perityn tietobankon avula. Keksiät halvaavat sanaparsikirjala tehjä Pohjoiskalotin asukhaat enämpi tioliseksi siittä kulttuuririkhauesta joka ellää siinä kielelisessä arkipäivässä joka oon katoamassa ko yhtheiskuntaa moderniseerathaan. Kirja oon kuvitetty piirustuksilla Inga-Britt Uusitalolta, Pajala. [Lähe: Förlaakin kotisivu]

Lantto, Johan Juntin talo ja laestadialainen herätys Täränössä Kuvittanut: Svante Snell Tornedalica; 16, 1973 118 sivua, kuvitettu ( Faksimiilijulkaisunna kansa: Tornedalica; 16:2, 1983) Johan Lantto kuvasi arkipäivää ja pyhhää "Juntin talossa" jo 1940-luvula sillä murtheela jotako puhuthiin Täränössä. Kertomukset oon herättänheet suurta innostusta sekä kielitutkijoitten ette uskonontutkijoitten seurassa sillä ette sisältö Lanton muisthiinkirjotuksissa oon niin aitoa ja hyvin dokymenteerattua. Kirja sisältää kansa yhen kapittelin kielestä ja toisen herätyksestä Täränössä.

Nylund, Märta Meänkieli / Märta, Karin ja Linnea Nylund Pajala kommun, 2007 ISBN 978-91-633-1818-4 241 sivua Tämä on ensimäinen lukukirja koululle meänkielelä; Pajalan kunta oon antanu ulos sen. Alkusanassa kirjan författarit kirjottavat: ”Olema yrittänheet kuvata semmosta mikä kuuluu tänne meile, meän luonthoon ja arkipäivän elähmään. Met olema eläähneet kirjan kansa, kirjottanheet tekstiä, maalanheet kuvia ja keskustelheet kieliasioita keskenänsä ja muitten kansa. Se oon suuri ilo ja kunnia ette saapii maholisuuen olla myötä säilyttämässä ja kehittämässä ommaa kieltä ja saa kertoa siittä rikhaasta, kauhniista alueesta joka oon meän Tornionlaakso.”

Pohjanen, Bengt ja Johansson, Kirsti
Den tornedalska litteraturen från Kexi till Liksom
Barents Publisher, 2007
ISBN 978-94-89144-34-1
138 sivua

Kirja, joka oon ruottiksi ei ole mikkhään tavalinen histuurian oppikirja. Tässä oon Bengt Pohjanen ja Kirsti Johansson koohneet eri sortin tekstiä jokka kaikki jollaki laila selittävät eli tulkkavat tornionlaaksoa ja sen väkeä molemmin puolen väylää. Täällä löytyy kaikkia, Keksin klassisesta laulusta jäänlähöstä 1677 suomeksi, meänkielelä ja ruottiksi ja Haaparannanlehen jutthuin 50-luvulta ja kunka Tornionlaaksoa selitethiin eteläruottissa. Kolmen suomenpuolen kirjailijaa saavat syvemän käsittelyn: Timo K. Mukka, Oiva Arvola ja Rosa Liksom. Bengt Pohjasen kirjoittamista kuvathaan ja Bengt Kostenius selittää omasta kirjottamisesta. Etusanoissa luvathaan enämpi kirjoja Tornionlaakson kirjallisuuesta, enämpi tietoa kirjoista ja kirjoittajista.

Ranängen, Tage
Svea-Emon äpäröistä
Kaamos, 1997
ISBN 91-87410-22-2
104 sivua

Kirja kertoo olemisesta yhessä Norrbottenin työtuissa 1940-luvula ja vähhää ennen. Kirjailian mukhaan taphauksista pitäs paremin kertoa ruottinkielelä sillä ette se mitä tapahtu työtuissa tapahtu ruottinkielelä. Muistot työtualta oon ruottin kielelä ja hankalat kertoa meänkielelä kirjailia meinaa. Kirja oon syvempi kertomus työtualta nähty lapsen silmin. Sisältää luettelun missä oon vihjeitä ruottalaisheen ja englantilaisheen kirjalisuutheen työtuista.

Snell, William
Kamaripirtiltä
Kuvittannut: Svante Snell
Tornedalica; 13, 1972
141 sivua, kuvitettu

Kamaripirtti oli pikkunen torpparitupa Erkheikissä. Kertomukset vanhoista aijoista kirjotethiin alle ko William Snelli kävi Erkheikissä 1920-, 1930-luvula ja annethiin ulos Suomessa 1944. Painos myythiin kätevästi lophuun ja ko kysyntä oli suuri niin Tornedalica anto ulos kertomukset isompanna painoksenna 1972.

Vapaasalo, Sakari
Tornion murteensanastoa suomalisessa kirjalisuudessa = Tornedalsfinska ord i finskspråkig litteratur
Tornedalica; 47, 1990
ISBN 91-7538-092-7
189 sivua

Kirjailia tutkii esintyviä tornionlaaksolaisia sanoja kirjalisuuessa kattomalla William Snellin ja Väinö Katajan sananvarastoa. Kataja oon sen kirjoissa liittäny murtheelista sisältöä stantartikielessä silloin ko Snelli oon kirjottannu meänkielelä ja käyttäny jotaki suomalaista sisältöä. Kirja antaa kiinostavan tutkinon siittä kansanrakastetusta ja prodyktiivisestä Ylitorniossa syntynheestä kirjailiasta Väinö Katajasta ja siittä tunnetusta tornionlaaksolaisprofiilista William Snellistä. Sisältää komenteeratun sanaston joka ei kuitenkhaan ole käänetty ruottin kielele.

Winsa, Birger Poronhoitajan sanakirja = Renskötarens ordbok Meänkielen förlaaki, 2005 ISBN: 91-631-7597 72 sidor Sanakirja oon rediseerattu versuuni sanoista jokka essiintyvät kategorissa ”poronhoito” daattabaasissa Nordkalottfinsk ordbok- Pohjoiskalottisuomen sanakirja (www.nordfinska.se). Daattabaasin oon Birer Winsa ottanu esile siittä sanamateriaalista joka oon Tutkimusarkiivissä kotimaisile kielile Helsinkissä ja joka koothiin sisäle 1900-luvun ensi alussa. Suuriimat osat sanoista essiintyvät kansa meänkielessä, mutta koska essiintymät oon kirjotettu alle koko suomenkieliseltä aluheeltä Birger Winsa kuttuu tätä työtä pohjoissuomalaiseksi sanakirjaksi.

Winsa, Birger Kalastajan sanakirja = Fiskarens ordbok Meänkielen förlaaki, 2007 ISBN: 978-91-976706-0-9 103 sidor Sanakirja oon rediseerattu versuuni sanoista jokka essiintyvät kategorissa ”kalastus” ja ”vene” daattabaasissa Nordkalottfinsk ordbok- Pohjoiskalottisuomen sanakirja (www.nordfinska.se). Daattabaasin oon Birer Winsa ottanu esile siittä sanamateriaalista joka oon Tutkimusarkiivissä kotimaisile kielile Helsinkissä ja joka koothiin sisäle 1900-luvun ensi alussa. Suuriimat osat sanoista essiintyvät kansa meänkielessä, mutta koska essiintymät oon kirjotettu alle koko suomenkieliseltä aluheeltä Birger Winsa kuttuu tätä työtä pohjoissuomalaiseksi sanakirjaksi.

Winsa, Birger Luonon sanakirja = Naturens ordbok Meänkielen förlaaki, 2007 ISBN 978919760630 127 sivua Tässä kirjassa Birger Winsa oon koonu luontotermiä- maastosanoja, sanoja puile, penshaile, sammalheile, niittykarkeile jnp- jokka essiintyvät Tornionlaaksossa ja Pohjoiskalotilla. Kirjala Winsa halvaa ”lisätä tietosuutta meän kulttuuririkhauksista jokka oon meän tavoissa ette puhua ja joka oon katoamassa yhtheiskunnan moderniseerinkin kansa. Ko kielet ja murtheet kuolevat niin ikivanhaa tapa ette käsittää kunka kieli oon yhtheistyössä niitten käytänölisitten tarpheitten ja luonon ehoitten kansa.”

Winsa, Birger Manalaisitten kirja = Andarnas bok Meänkielen förlaaki, 2007 ISBN: 978-91-976706-4-7 263 sivua Esipuhesta (s. 5): ”Mie uskon ette tämä kirja kuvvaa kaikhiin parhaiten sen manalaisitten mailman joka on tärkeä osa siittä suulisesta kertomusperintheestä mitä kehitethiin Pohjoiskalotissa ja puhuthaan meänkielelä ja Pohjoissuomen murtheila. Saamelainen kertomusperine on tietysti useasti ja paljouvessa osana ja sekotettuna meänkielen ja Pohjoiskalotin perintheen kansa. Samala tietysti on olemassa saamelainen oma tradisjuuni jota tämä kirja valitettavasti ei kuvvaa muuta kun net osat mikkä esitethään meänkielelä.”

Winsa, Birger Vattnets och vädrets bok = Veen ja ilman sankirja Meänkielen förlaaki, 2007 ISBN: 978-91-976706-1-6 103 sivua Sanakirja sisältää "kaikki" net sanat mikkä Pohjoiskalotin asukhaat käyttävät kuvvaamhaan eri ilma- ja luononfenomeeniä, niinku esimerkiks sae, pilvi, tuuli, pitkänen, revontulet, lämpö, satheenkaari, lumi, vesi ja jää. Esimerkiks on hyvin paljon sanoja lumele ja pilvile. Ruottin kielen standarti termit näilä aloila on aika vähissä ja sen takia jokku sanat on vaikea kääntää ja löytää vastaavan ruottalaisen termin. [Lähe: Förlaakin kotisivu.]

Winsa, Birger Jellivaaran suomen sanakirja Kaamos, 1992 ISBN 91-87410-12-5 138 sivua Birger Winsa ottaa ylös sanoja jellivaaransuomen perukalta, sanoja joitako kansa oon ylheisesti käytänössä koko tornionlaaksonsuomalaisella perukalla. Sanat oon nouettu ääninauhotusmateriaalista. Työn tarkotus oon kirjailian mukhaan ette yhistellä net erot jokka oon sen tornionlaaksonsuomen välilä jotako puhuthaan Pajalan, Övertorneån ja Haaparannan kunnissa jellivaaransuomen kansa.