Berggård,
Stina-Greta
Sananparsia = ordspråk
Kaamos, 1990
ISBN 91-87410-05-2
96 sivua
Kirja sisältää sanontia ja lausheita Kangosesta
allekirjotetut Albin Mäkitalolta. Kakskymmentä vuotta
sen kuoleman jälkhiin Stina- Greta Berggård kirjotti
materiaalin kokhoon, käänsi sen ja anto sen ulos kirjana.
Paralelliteksti ruottinkielelä.
|

Johansson, Kerstin
Pakinoita meänkielelä 1. Mithään ei menny Kallela hukhaan
Kaamos, 2006
ISBN
136 sivua
&
Pakinoita meänkielelä 2. Mantale miehleinen jäänlähtö
Kaamos, 2006
ISBN
155 sivua
Kerstin Johansson oon monina vuosina ilahtannu lukioita Tornionlaaksossa pakinoila meänkielelä paikalisavisissa niin ruottin ko suomen Tornionlaaksossa. Nyt se oon yhistänny likemäksi 110 näistä pakinoista kahtheen kirhjaan. Se oon ilahtavvaa lukemista rikhaala ja elävällä meänkielelä. Pakinoila, jokka oon lyhykäiset ja konsentreeratut, oon suuri laajuus. Se oon helppo tuntea itteänsä niissä eri tilantheissa. Kirjat pitäsit sopia villin hyvin niinku äähneenlukukirjoina niin institysuunissa ko vanhuusasunoissa Tornionlaaksossa. Kerstin Johansson viekottellee monhiin nauhruin.
|
Kipinä, Heli
Törmältä käsin
[Karesuando: Annes tryck o souvenir, 2006]
ISBN 91-631-8065-0
178 sivua
Heli Kipinän kirja tapahtuu Pajalan seuvula viiskymmentä- ja kuuskymmentä luvula. Se sisältää liikuttavia mietiskelyjä ja novelliä menheestä aijasta. Monessa kertomuksessa tullee esile kunka tähelinen ja monesti elintärkeä lähimäisitten välinen rakhaus oon. Pohjahenki oon kristilinen. ”Törmältä käsin” sisältää vakavuutta, syvvyyttä ja samala kansa paljon huumoria. Se oon helppoluettava koska kirjailia konsekventisti käyttää puhekieltä juoksevassa tekstissä jossako oon paljon ruottalaisia sanoja jokka oon suomenettu. Tavalinen tapa Tornionlaaksossa. Tämä helpottaa lukemista sille joka ei ole harjaintunnu lukheen meänkielelä.
|
Kostenius,
Bengt
Aysyyrialehmän päivä
Kaamos, 1986
76 sivua
Tämä oon lämmin ja komea kesäpäivä Tornionlaaksossa
jotako kukhaan ei tule unohtamhaan. Yks hyvälypsävä
aysyyrialehmä kuljetethaan sallaa venheelä väylän
yli kylhään ja siittä huolimatta ette oli vaikka minkälaisia
turvalisuustoimenpitheitä tehty niin tullari Silversträngi
huomaa kiikarissa ette jotaki oon käynissä väylälä.
Se tekkee tutkimuksia mutta kylänlaiset onnistuvat piilottamhaan
lehmän humoristisessä piiloleikissä. Lukia saapii osalistua
siiheen rikhaantapahtuvaisheen päihvään sen viattoman
viienvuotihaan Pärttilin omin silmin.
|
Kostenius,
Bengt
Hurstipiili tullee
Kaamos, 1997
ISBN 91-87410-20-6
87 sivua
Rakhauen tarina missä oon yliluonolista sisälystä kahen
oikein erityisen ihmisen, Peetan ja Hurstikyykun, välilä,
Hyykula oon tavana ette aina rimmata ja Peeta oon paksuna lasta jotako
ei ole. Humoristinen kertomus mitä kielihankaluuksitten kansa
saattaa seurata, alkuperäsesti kirjotettu näytelmäksi.
|
Kostenius, Bengt
Kuolema karhuunpesässä! Kertomus Meänmaasta
Barents Publisher, 2008
ISBN 978-91-89144-45-3
146 sivua
|
Lundström,
Ann- Kristin
Halut heinäkuussa
Kuvat: Håkan Lundström
Revontuli förlaaki, [1987]
38 sivua, kuvitettu
Viiessä lyhykäisessä osassa kerrothaan yhestä
rakhauen kesästä monta vuotta aikaa. Yks vaimo löytää
miehen joka antaa hälle tuntheen ette hään oon oikeassa
sylissä. Kaikki tuntuu sopevalta ja oikealta. Suhtheesta tullee
kuuma ja inttensiivi, ohjattu lystiltä ja kaipaukselta. Hään
kuitenki valittee pois sen hänen elämästä. 13
vuotta jälemin se kuolee kruuvaonnettomuuessa.
|
Lundström,
Ann-Kristin
Hunteerinkiä köökissä
Kuvat: Björn Forseth
Revontuli förlaaki, 1987
96 sivua, kuvitettu
Yhen viienlapsen äitin hunteerinkiä yhestä köökistä
Kirunasta 80 vuen luvula. Kertomukset oon humoristisiä ja pyörivät
tapahtumisissa siinä pienessä. Se kertoo siittä ensimäisestä
ja viimisestä slaalommiookauksesta Luossavaarassa, siittä
ko tuomi hetin kukkii Kirunassa ja ko oon vain kaks päivää
jäljelä kesäkuusta ja sitä paleltuu villatröijyssä
ja villasukissa ja muita plokkauksia rikhaantapahtuvaisesta olosta.
Kirjan soppii hyvin lukea äähneen.
|
Pohjanen, Bengt
Murhaballaadi. Dekkari
Barents Publisher, 2008
ISBN 978-91-89144-46-0
60 sivua
|
Tuohmaan
Pekka, pseud. Matti Kentäle
Meän kieltä
Kuvat: Osmo Santamäki
Lääninkouluhallitus Norrbottenin läänissä,
1983
35 sivua, kuvitettu
Vihko numero 5 sarjassa Pohjoiskalotti-teemat sisältää
likemäksi 20 lyhykäistä proosaossaa jokka oon julkastu
Haaparannanlehessä vuosina 1981- 82. Tekstit perustuvat kielestä
jotako puhuthaan Tornionlaaksossa, tornionlaaksolaisten elämän
tilantheesta ja tornionlaaksolaisista perintheistä.
|
Tuomas Larsson, Kerstin
Elämän aalot
Riitaukset: Linnéa Lepistö
Kaamos, [2006]
ISBN:91-87410-29-X
48 s. : ill.
Se oon reisu aijassa ja paikassa jonka Kerstin Tuomas Larsson tuopii esile tässä hänen toisessa runokokoelmassa meänkielelä. ”Minun polula kukat oon jo koottu”, se kirjottaa. Tunne ulkopuolisenna, ette häätyä olla herheilä ja ette häätyä vaarottaa ommaa kieltä oon takashiintulevia teemoja. Sielä oon surua, syytä ja häpyä siittä ette Tornionlaakson lapset ei saahneet maholisuutta meänkiehleen sillä ette ko sitä oppi ruottin niin sitä ei puhunu meänkieltä ei ees vahingossa ja sitten se oli liian hiljasta. Siinä oon vaphaus rohkheuessa ette tohtia irtaintua, piiain sammuttaa elämänjanon ja rauhalisesti soutaa toisele puolele jossako monet tutut kasuvet kattovat sinua. Lapsuuen traumoissa virtaa kansa vähän valoa sisäle oven raaosta porstoassa koska sanattomuuelaki oon tuntheet. Syvähenkinen runokokoelma.
|
Tuomas
Larsson
Ääni kirkonmaan juurelta
Kaamos Förlaaki, 2002
ISBN 91-87410-27-3
52 sivua
"Runot oon suorat ja kieli oon fiini. Oon oikein hauska lukea
meänkieltä ko kieli juoksee niin helposti ko tässä
kirjassa. Kirjailia antaaki lukialle maholisuuen omassa ittessä
tulkita sisälön, riippuen omista kokemuksista. Ja torniolaaksolainen
tuntee ittensä runoissa. Kirhjaan mahtuu arkielämää,
surua ja huumoria. Luonto oon elävä, väylä yhtä
eloa antava ko kirkonmaa omila kertomuksila levosta, rauhalisuuesta
ja lohutuksesta. Kokoelman titteliruno herättää ajatuksia
elämän eri vaihheista jossa oon surua, taistelua, pölköä
ja sen vastakohtaa elämän halua ja luottamusta."
( Marita Mattsson Barsk, MET-aviisi nr 3/2002, s. 8 )
|
Wiss,
Malte
Mellanmökistä ja muualta
Oma förlaaki, (1986)
59 sivua, kuvitettu
Kirja sisältää toistakymmentä kertomusta ihmisistä,
taphauksista, tavoista ja tottumuksista Junosuanon perukalta eteliseltä
puolelta 1900-luvulta. Historiat lopetethaan hauskala kiertheelä
ja kuvalisella sananparrela. Yhessä vasitussa osassa luetelhaan
vielä likemäksi 40 sananpartta. |
Muita käänöksiä meänkielele
Tillberg, Eric
Muistoja kotikylästä ja muualtaki. [Meänkielentänny ja tarkastannu tekstin: Kerstin Johansson ja Matti Kenttä]
Kaamos, [2004]
ISBN 91-87410-28-1
113 sivua
Eric Tillberg kertoo kirjassani elämästä lapsuuen ja nuoruuen vuosilta Ruotkomaan ja Långhedenin torpissa Kainulasjärven lähelä ja omalta elämän reitiltä mettästä Työsuojeluhallitukseen/Yrkesinspektionhiin.
Koulunkäynti Korpilompolossa ’puurotuan kläppinä’ ei ole jääny hauskaan muisthoon, liian usein lapset sait tuntea ittensä huonomiksi ihmisiksi.
Koulunkäynti loppu ja Erkillä ei ollu intoa jatkaa koulutusta. Työnhaku oli tärkeä. Erkistä tuli puojiapulainen ja sitten hän oli monta vuotta mettätöissä ja kultuksissa.
Mutta Erkki päätti lähteä muualle: Malmikenttien kansanopistoon Hallantin Åshaan. Eric Tillberg kertoo koulutustiestänsä pojies raskhaasta mettähommasta työsuojeluhallituksen ammattiin. Tie ei koskhaan ollu suora mutta joka kurssi antoi uutta ja tärkeätä tietoa ja hänellä oli into mennä eespäin.
Eric Tillberg on antanut meille hyvän kuvan 1940-luvulta torpparien, uittomiesten ja mettätyöläisten elämästä ja varsinki yhen nuoren miehen innokaasta koulutustiestä.
|
|
Niemi,
Mikael
Poppimysiikkiä Vittulasta
Meänkielentänny: Paul Muotka
Norstedts Förlag, 2002
ISBN 91-1-301080-8
241 sivua
Matti ja hänen hiljukainen kaverinsa Niila kasuavat
ylös Pajalan lapsirikhaassa kvartteerissa joka on kansansuussa
saanu nimeksi Vittulan - niinku jonkulainen raaka ylistys vaimon hetelmälisyyele.
On kuuskymmentä- ja seittemänkymmentälukua, tiet asfalteerathaan,
pienviljelykset lakkautethaan, rokkimysiikki tullee framile.
Vanheempi sukupolvi tekkee kouvaa vastarintaa uusmuotisuuksille, perintheet
kolmekymmentäluvun nälkävuosista ja laestaatiolaisuuesta
on kovin syvälä ihmisissä.
Mutta Matti ja hänen kaverit uneksivat toisesta elämästä,
siittä jonka saattaa aavistaa tuokempanna Tornionlaakson horisonttia,
ja ko itte on liian pieni pääsemhään sinne niin
häätyy ottaa fanttasin avuksi.
Runoilija ja lastenkirjailija Mikael Niemi tekkee tässä
romaanitepyyttinsä ilomielisellä villilä tarinalla
Tornionlaaksosta joka pannee Pajalan kirjalisuuen kartale. Se on ylöskasvuukertomus
joka on trastinen mutta kans hellätuntheinen, kirjotettu suurela
kielelisellä priljanssilla ja rakasmielisellä ymmärtämyksellä.
|
[Kalevala]
”Jokos lorut lapoit lophuun”. Neljä laulua Kalevalasta meänkielelä.
Meänkielentänny: Bengt Pohjanen
Kuat: Jörgen Hammar
Barents Publisher, 2007
ISBN 978-91-89144-39-2
117 sivua
|
Tule
Leevi fölhjyyn. Markkyksen evenjeeliymmi tornionlaaksoksi
Meänkielentänny: Bengt Pohjanen
Kaamos 91-8741001X
81 sivua
Markuksen evankeeliummi käänetty meänkiehleen Bengt
Pohjaselta
|
Tulkaa
tekki fölhjyyn. Evankeeljummit meänkielelä
Meänkielentänny: Bengt Pohjanen
Kaamos, 2000
ISBN 91-8944-05-8
279 sivua
Net neljä evankeeliummia käänettynä meänkiehleen
Bengt Pohjaselta.
|
Älä
sie, vaimo, tähhään tuki. Juhaneksen evanjeeliymmi.
Meänkielentänny: Bengt Pohjanen
Kaamos, 1994
ISBN 91-87410-14-10
116 sivua
Juhaneksen evenkeeliummi käänetty meänkiehleen
Bengt Pohjaselta.
|
|