blank    
Norrbottenslitteratur lankruta
lankruta
lankruta
lankruta
blank
Nyttiga länkar
Norrbottensförfattare

Nio författare
Böcker på meänkieli
lankruta
lankruta
lankruta
blank Bothnica webbsök
Norrbottens länsbibliotek
Barnens Polarbibliotek
blank   blank  
     Kirjoja meänkielelä - kaunokirjalisuus täysile
Kaunokirjalisuus täysile | Lapsuuen ja nuoruuen kirjoja | Ammattikirjalisuus

Berggård, Stina-Greta
Sananparsia = ordspråk
Kaamos, 1990
ISBN 91-87410-05-2
96 sivua

Kirja sisältää sanontia ja lausheita Kangosesta allekirjotetut Albin Mäkitalolta. Kakskymmentä vuotta sen kuoleman jälkhiin Stina- Greta Berggård kirjotti materiaalin kokhoon, käänsi sen ja anto sen ulos kirjana. Paralelliteksti ruottinkielelä.

Pakinoita meänkielelä 2Pakinoita meänkielelä 1 Johansson, Kerstin
Pakinoita meänkielelä 1. Mithään ei menny Kallela hukhaan
Kaamos, 2006
ISBN
136 sivua
&
Pakinoita meänkielelä 2. Mantale miehleinen jäänlähtö
Kaamos, 2006
ISBN
155 sivua

Kerstin Johansson oon monina vuosina ilahtannu lukioita Tornionlaaksossa pakinoila meänkielelä paikalisavisissa niin ruottin ko suomen Tornionlaaksossa. Nyt se oon yhistänny likemäksi 110 näistä pakinoista kahtheen kirhjaan. Se oon ilahtavvaa lukemista rikhaala ja elävällä meänkielelä. Pakinoila, jokka oon lyhykäiset ja konsentreeratut, oon suuri laajuus. Se oon helppo tuntea itteänsä niissä eri tilantheissa. Kirjat pitäsit sopia villin hyvin niinku äähneenlukukirjoina niin institysuunissa ko vanhuusasunoissa Tornionlaaksossa. Kerstin Johansson viekottellee monhiin nauhruin.


Törmältä käsinKipinä, Heli
Törmältä käsin
[Karesuando: Annes tryck o souvenir, 2006]
ISBN 91-631-8065-0
178 sivua

Heli Kipinän kirja tapahtuu Pajalan seuvula viiskymmentä- ja kuuskymmentä luvula. Se sisältää liikuttavia mietiskelyjä ja novelliä menheestä aijasta. Monessa kertomuksessa tullee esile kunka tähelinen ja monesti elintärkeä lähimäisitten välinen rakhaus oon. Pohjahenki oon kristilinen. ”Törmältä käsin” sisältää vakavuutta, syvvyyttä ja samala kansa paljon huumoria. Se oon helppoluettava koska kirjailia konsekventisti käyttää puhekieltä juoksevassa tekstissä jossako oon paljon ruottalaisia sanoja jokka oon suomenettu. Tavalinen tapa Tornionlaaksossa. Tämä helpottaa lukemista sille joka ei ole harjaintunnu lukheen meänkielelä.


Kostenius, Bengt
Aysyyrialehmän päivä
Kaamos, 1986
76 sivua

Tämä oon lämmin ja komea kesäpäivä Tornionlaaksossa jotako kukhaan ei tule unohtamhaan. Yks hyvälypsävä aysyyrialehmä kuljetethaan sallaa venheelä väylän yli kylhään ja siittä huolimatta ette oli vaikka minkälaisia turvalisuustoimenpitheitä tehty niin tullari Silversträngi huomaa kiikarissa ette jotaki oon käynissä väylälä. Se tekkee tutkimuksia mutta kylänlaiset onnistuvat piilottamhaan lehmän humoristisessä piiloleikissä. Lukia saapii osalistua siiheen rikhaantapahtuvaisheen päihvään sen viattoman viienvuotihaan Pärttilin omin silmin.

Kostenius, Bengt
Hurstipiili tullee
Kaamos, 1997
ISBN 91-87410-20-6
87 sivua

Rakhauen tarina missä oon yliluonolista sisälystä kahen oikein erityisen ihmisen, Peetan ja Hurstikyykun, välilä, Hyykula oon tavana ette aina rimmata ja Peeta oon paksuna lasta jotako ei ole. Humoristinen kertomus mitä kielihankaluuksitten kansa saattaa seurata, alkuperäsesti kirjotettu näytelmäksi.

Kuolema karhuunpesässä! Kertomus MeänmaastaKostenius, Bengt
Kuolema karhuunpesässä! Kertomus Meänmaasta
Barents Publisher, 2008
ISBN 978-91-89144-45-3
146 sivua


Lundström, Ann- Kristin
Halut heinäkuussa
Kuvat: Håkan Lundström
Revontuli förlaaki, [1987]
38 sivua, kuvitettu

Viiessä lyhykäisessä osassa kerrothaan yhestä rakhauen kesästä monta vuotta aikaa. Yks vaimo löytää miehen joka antaa hälle tuntheen ette hään oon oikeassa sylissä. Kaikki tuntuu sopevalta ja oikealta. Suhtheesta tullee kuuma ja inttensiivi, ohjattu lystiltä ja kaipaukselta. Hään kuitenki valittee pois sen hänen elämästä. 13 vuotta jälemin se kuolee kruuvaonnettomuuessa.

Lundström, Ann-Kristin
Hunteerinkiä köökissä
Kuvat: Björn Forseth
Revontuli förlaaki, 1987
96 sivua, kuvitettu

Yhen viienlapsen äitin hunteerinkiä yhestä köökistä Kirunasta 80 vuen luvula. Kertomukset oon humoristisiä ja pyörivät tapahtumisissa siinä pienessä. Se kertoo siittä ensimäisestä ja viimisestä slaalommiookauksesta Luossavaarassa, siittä ko tuomi hetin kukkii Kirunassa ja ko oon vain kaks päivää jäljelä kesäkuusta ja sitä paleltuu villatröijyssä ja villasukissa ja muita plokkauksia rikhaantapahtuvaisesta olosta. Kirjan soppii hyvin lukea äähneen.

Murhaballaadi. DekkariPohjanen, Bengt
Murhaballaadi. Dekkari
Barents Publisher, 2008
ISBN 978-91-89144-46-0
60 sivua


Tuohmaan Pekka, pseud. Matti Kentäle
Meän kieltä
Kuvat: Osmo Santamäki
Lääninkouluhallitus Norrbottenin läänissä, 1983
35 sivua, kuvitettu

Vihko numero 5 sarjassa Pohjoiskalotti-teemat sisältää likemäksi 20 lyhykäistä proosaossaa jokka oon julkastu Haaparannanlehessä vuosina 1981- 82. Tekstit perustuvat kielestä jotako puhuthaan Tornionlaaksossa, tornionlaaksolaisten elämän tilantheesta ja tornionlaaksolaisista perintheistä.

Elämän aalotTuomas Larsson, Kerstin
Elämän aalot
Riitaukset: Linnéa Lepistö
Kaamos, [2006]
ISBN:91-87410-29-X
48 s. : ill.

Se oon reisu aijassa ja paikassa jonka Kerstin Tuomas Larsson tuopii esile tässä hänen toisessa runokokoelmassa meänkielelä. ”Minun polula kukat oon jo koottu”, se kirjottaa. Tunne ulkopuolisenna, ette häätyä olla herheilä ja ette häätyä vaarottaa ommaa kieltä oon takashiintulevia teemoja. Sielä oon surua, syytä ja häpyä siittä ette Tornionlaakson lapset ei saahneet maholisuutta meänkiehleen sillä ette ko sitä oppi ruottin niin sitä ei puhunu meänkieltä ei ees vahingossa ja sitten se oli liian hiljasta. Siinä oon vaphaus rohkheuessa ette tohtia irtaintua, piiain sammuttaa elämänjanon ja rauhalisesti soutaa toisele puolele jossako monet tutut kasuvet kattovat sinua. Lapsuuen traumoissa virtaa kansa vähän valoa sisäle oven raaosta porstoassa koska sanattomuuelaki oon tuntheet. Syvähenkinen runokokoelma.


Tuomas Larsson
Ääni kirkonmaan juurelta
Kaamos Förlaaki, 2002
ISBN 91-87410-27-3
52 sivua

"Runot oon suorat ja kieli oon fiini. Oon oikein hauska lukea meänkieltä ko kieli juoksee niin helposti ko tässä kirjassa. Kirjailia antaaki lukialle maholisuuen omassa ittessä tulkita sisälön, riippuen omista kokemuksista. Ja torniolaaksolainen tuntee ittensä runoissa. Kirhjaan mahtuu arkielämää, surua ja huumoria. Luonto oon elävä, väylä yhtä eloa antava ko kirkonmaa omila kertomuksila levosta, rauhalisuuesta ja lohutuksesta. Kokoelman titteliruno herättää ajatuksia elämän eri vaihheista jossa oon surua, taistelua, pölköä ja sen vastakohtaa elämän halua ja luottamusta."
( Marita Mattsson Barsk, MET-aviisi nr 3/2002, s. 8 )


Wiss, Malte
Mellanmökistä ja muualta
Oma förlaaki, (1986)
59 sivua, kuvitettu

Kirja sisältää toistakymmentä kertomusta ihmisistä, taphauksista, tavoista ja tottumuksista Junosuanon perukalta eteliseltä puolelta 1900-luvulta. Historiat lopetethaan hauskala kiertheelä ja kuvalisella sananparrela. Yhessä vasitussa osassa luetelhaan vielä likemäksi 40 sananpartta.



Muita käänöksiä meänkielele


Tillberg, Eric
Muistoja kotikylästä ja muualtaki. [Meänkielentänny ja tarkastannu tekstin: Kerstin Johansson ja Matti Kenttä]
Kaamos, [2004]
ISBN 91-87410-28-1
113 sivua

Eric Tillberg kertoo kirjassani elämästä lapsuuen ja nuoruuen vuosilta Ruotkomaan ja Långhedenin torpissa Kainulasjärven lähelä ja omalta elämän reitiltä mettästä Työsuojeluhallitukseen/Yrkesinspektionhiin.
Koulunkäynti Korpilompolossa ’puurotuan kläppinä’ ei ole jääny hauskaan muisthoon, liian usein lapset sait tuntea ittensä huonomiksi ihmisiksi.
Koulunkäynti loppu ja Erkillä ei ollu intoa jatkaa koulutusta. Työnhaku oli tärkeä. Erkistä tuli puojiapulainen ja sitten hän oli monta vuotta mettätöissä ja kultuksissa.
Mutta Erkki päätti lähteä muualle: Malmikenttien kansanopistoon Hallantin Åshaan. Eric Tillberg kertoo koulutustiestänsä pojies raskhaasta mettähommasta työsuojeluhallituksen ammattiin. Tie ei koskhaan ollu suora mutta joka kurssi antoi uutta ja tärkeätä tietoa ja hänellä oli into mennä eespäin.
Eric Tillberg on antanut meille hyvän kuvan 1940-luvulta torpparien, uittomiesten ja mettätyöläisten elämästä ja varsinki yhen nuoren miehen innokaasta koulutustiestä.


Niemi, Mikael
Poppimysiikkiä Vittulasta
Meänkielentänny: Paul Muotka
Norstedts Förlag, 2002
ISBN 91-1-301080-8
241 sivua

Matti ja hänen hiljukainen kaverinsa Niila kasuavat ylös Pajalan lapsirikhaassa kvartteerissa joka on kansansuussa saanu nimeksi Vittulan - niinku jonkulainen raaka ylistys vaimon hetelmälisyyele. On kuuskymmentä- ja seittemänkymmentälukua, tiet asfalteerathaan, pienviljelykset lakkautethaan, rokkimysiikki tullee framile.
Vanheempi sukupolvi tekkee kouvaa vastarintaa uusmuotisuuksille, perintheet kolmekymmentäluvun nälkävuosista ja laestaatiolaisuuesta on kovin syvälä ihmisissä.
Mutta Matti ja hänen kaverit uneksivat toisesta elämästä, siittä jonka saattaa aavistaa tuokempanna Tornionlaakson horisonttia, ja ko itte on liian pieni pääsemhään sinne niin häätyy ottaa fanttasin avuksi.
Runoilija ja lastenkirjailija Mikael Niemi tekkee tässä romaanitepyyttinsä ilomielisellä villilä tarinalla Tornionlaaksosta joka pannee Pajalan kirjalisuuen kartale. Se on ylöskasvuukertomus joka on trastinen mutta kans hellätuntheinen, kirjotettu suurela kielelisellä priljanssilla ja rakasmielisellä ymmärtämyksellä.

Jokos lorut lapoit lophuun[Kalevala]
”Jokos lorut lapoit lophuun”. Neljä laulua Kalevalasta meänkielelä.
Meänkielentänny: Bengt Pohjanen
Kuat: Jörgen Hammar
Barents Publisher, 2007
ISBN 978-91-89144-39-2
117 sivua


Tule Leevi fölhjyyn. Markkyksen evenjeeliymmi tornionlaaksoksi
Meänkielentänny: Bengt Pohjanen
Kaamos 91-8741001X
81 sivua

Markuksen evankeeliummi käänetty meänkiehleen Bengt Pohjaselta

Tulkaa tekki fölhjyyn. Evankeeljummit meänkielelä
Meänkielentänny: Bengt Pohjanen
Kaamos, 2000
ISBN 91-8944-05-8
279 sivua

Net neljä evankeeliummia käänettynä meänkiehleen Bengt Pohjaselta.


Älä sie, vaimo, tähhään tuki. Juhaneksen evanjeeliymmi.
Meänkielentänny: Bengt Pohjanen
Kaamos, 1994
ISBN 91-87410-14-10
116 sivua

Juhaneksen evenkeeliummi käänetty meänkiehleen Bengt Pohjaselta.